Perintöoikeus
(Perunkirjoitus, Pesänselvitys, Perinnönjako, Testamentti, Perintö- ja lahjaverotus)
Perunkirjoitus
Aina kun ihminen kuolee, on hänen jälkeensä toimitettava perunkirjoitus. Aikaa perunkirjoituksen toimittamiseen on kolme kuukautta kuolemantapauksesta. Verotoimisto voi myöntää toimittamisaikaan pidennystä. Perunkirjoitukseen on kutsuttava kaikki kuolinpesän osakkaat ja mahdolliset toissijaiset perilliset.
Perunkirjoituksesta laaditaan asiakirja, jota kutsutaan perukirjaksi. Se toimii veroilmoituksena ja sen perusteella perillisille määrätään maksettavaksi perintövero. Perukirjassa on ilmoitettava mm. kaikki vainajan ja mahdollisen lesken varat ja velat perintöverotuksen ja perinnönjaon toimittamisen perusteeksi. Perukirjassa mainitaan myös mahdollisten testamenttien ja avioehdon olemassaolosta. Lisäksi perukirjaan merkitään tieto ennakkoperinnöstä ja lesken mahdollinen ilmoitus tasingon maksusta kieltäytymisestä ja yhteisen kodin hallinnasta.
Perintökaaren mukaan vastuu perunkirjoituksen toimittamisesta on osakkaalla, jonka hoidettavana pesän omaisuus on. Vastuu perunkirjoituksen toimittamisesta on käytännössä vainajan lähimmällä omaisella. Mikäli vainaja oli kuollessaan avioliitossa, vastuu perunkirjoituksen toimittamisesta on yleensä leskellä. Hänen tulee valita uskotut miehet toimittamaan perunkirjoitus, määrättävä toimituksen aika ja paikka ja kutsuttava osakkaat hyvissä ajoin toimitukseen.
Perintöverotusta varten perukirja on kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta toimitettava vainajan kotipaikan verotoimistoon. Myöhästymisestä voi olla seurauksena veronkorotus. Mikäli perinnönjakokin on jo suoritettu, annetaan verotoimistolle myös perinnönjakokirja. Perintövero määrätään perityn omaisuuden arvon ja sukulaisuussuhteen mukaan. Voit tarkistaa perintöverosi suuruusluokan verohallinnon verolaskurilla.
Kuolinpesän osakas on vastuussa perunkirjoitusta toimitettaessa tietämistään vainajan veloista, ellei pesää luovuteta pesänselvittäjän hallintaan tai konkurssiin kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Osakas voi siis välttää velkavastuun vainajan veloista hakemalla pesänselvittäjää tai luovuttamalla pesän konkurssiin kyseisen määräajan puitteissa.
Maistraatti vahvistaa pyynnöstä, että perukirjaan on merkitty perittävän aviopuoliso ja kaikki kuolinpesän osakkaat. Maistraatin vahvistamalla perukirjalla voidaan ilman sukuselvityksiä osoittaa, ketkä ovat kuolinpesän osakkaita. Merkintä saattaa olla tarpeen tehtäessä kuolinpesää koskevia oikeustoimia. Sen avulla ulkopuolinen voi varmistua, että kaikki osakkaat ovat oikeustoimessa osallisina.
Kun tarvitset apua perunkirjoitusasioissa, ota yhteyttä toimistoomme. Pohjanmaan Lakipalvelu Oy laatii perukirjan, avustaa muuten perunkirjoituksen toimittamisessa tai hoitaa halutessasi koko perunkirjoituksen alusta loppuun asti.
Pesänselvitys
Pesänselvityksen tarkoitus on pesän saattaminen jakokuntoon, pesän laajuuden selvittäminen, vainajan ja pesän velkojen maksaminen sekä erityisjälkisäädösten täyttäminen. Pesänselvityksessä selvitetään vainajan ja pesän varat sekä velat.
Perittävän omaisuuden hoitaminen perittävän kuoleman jälkeen kuuluu kaikille kuolinpesän osakkaille yhdessä. Pesän osakkaiden yhteishallinnossa tapahtuvaa selvittelyä kutsutaan yksityiseksi pesänselvitykseksi. Pesän osakkaat voivat tehdä yhteishallinnostaan myös erillisen yhteishallintosopimuksen. Pesä voidaan jättää jakamattomana myös lesken hallintaan. Myös testamentin toimeenpanijan hallinnassa tapahtuva pesänselvitys on yksityistä pesänselvittämistä.
Ensi vaiheessa velvollisuus perittävän omaisuudesta huolehtimiseen on osakkaalla, joka asui perittävän kanssa tämän kuollessa. Lähimmän osakkaan tulee antaa kuolemantapauksesta viipymättä tieto muille osakkaille. Hoito- ja tiedonantovelvollisuus koskee eloonjäänyttä puolisoa, vaikka tämä ei olisikaan kuolinpesän osakas.
Kuolinpesän selvittämiseksi osakkaiden tulee yhdessä hallita kuolinpesän omaisuutta. Osakkaat päättävät kuolinpesän velkojen maksusta ja velkojen maksuun tarvittavan omaisuuden rahaksi muuttamisesta. Jos osakkaat eivät pääse yksimielisyyteen pesänselvityksestä, voi yksikin kuolinpesän osakas hakea tuomioistuimelta pesänselvittäjän määräämistä. Kuolinpesän osakas voi hakea kuolinpesän omaisuuden luovuttamista pesänselvittäjän hallintoon, vaikkei erimielisyyttä pesänselvityksestä osakkaiden kesken olisikaan.
Pesänselvittäjän hallinnossa tapahtuvaa kuolinpesän selvitystä kutsutaan virallisselvitykseksi. Pesän luovuttaminen pesänselvittäjän hallintaan rajoittaa pesän osakkaiden velkavastuuta niin, että he vastaavat vainajan ja pesän veloista enintään pesän omaisuudella edellyttäen, että luovutus on tapahtunut lain edellyttämässä määräajassa.
Pesänselvittäjän hallinnossa pesänselvittäjä yksin edustaa kuolinpesää ulospäin. Pesänselvittäjän tehtävänä on selvittää vainajan ja pesän velat ja maksaa ne. Hän voi myös sopia velkojien kanssa maksusta ja mikäli pesän varat eivät kata velkoja hän voi realisoida pesän omaisuutta velkojen ja vastuiden hoitamiseksi.
Pesänselvittäjän määrää käräjäoikeus. Pesänselvittäjäksi määrätään henkilö, jolla on pesänselvitykseen tarvittava taito ja joka suostuu tehtävään. Sama henkilö voidaan määrätä kuolinpesään sekä pesänselvittäjäksi että pesänjakajaksi ja usein hakemus tehdään käräjäoikeudelle yhdellä kertaa. Pesänselvittäjällä on tilitysvelvollisuus hallinnostaan ja omaisuuden hoidosta.
Kuolinpesä voi joutua konkurssiin osakkaan hakemuksesta ja mahdollisesti vainajan tai pesän velkojan hakemuksesta. Myös pesänselvittäjä voi hakea kuolinpesän konkurssiin, jos pesä on ylivelkainen eikä velkojien kanssa päästä sopimukseen.
Perinnönjako
Perinnönjako on suoritettava, kun joku osakkaista sitä vaatii. Mitään jakopakkoa ei ole. Jos perittävä oli avioliitossa, on ennen perinnönjakoa suoritettava puolisoiden omaisuuden ositus. Jos vainajan velat ovat suuremmat kuin varat, ei perinnönjakoa tule. Tällöin pesä on ajettava konkurssiin tai pesänselvittäjän hallintoon kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta, elleivät pesän osakkaat halua joutua henkilökohtaiseen vastuuseen perittävän veloista.
Perinnönjako suoritetaan joko sopimusjakona tai pesänjakajan toimittamana toimitusjakona. Osakkaiden ollessa yksimielisiä, perintö jaetaan sopimusjakona. Kun jaosta ei päästä yksimielisyyteen, toimittaa jaon käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja. Kuolinpesän osakkaalla on oikeus vaatia perinnön jakamista ja hakea pesään pesänjakajaa. Pesänjakaja toimittaa jaon myös silloin, kun jonkun osuus pesästä on ulosmitattu.
Perinnönjaosta on laadittava jakokirja. Milloin pesänjakaja on toimittanut jaon, on jakokirja hänen allekirjoitettava. Muussa tapauksessa on jakokirja osakkaiden allekirjoitettava ja kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistettava.
Käräjäoikeuden määräämän pesänjakajan on pyrittävä saamaan aikaan osakkaiden kanssa yhteisymmärrys perinnönjaosta. Mikäli yhteisymmärrystä osakkaiden kesken ei synny, pesänjakaja jakaa pesän perintökaaren säännösten mukaisesti. Pesänjakajan toimittamaa jakoa saa moittia käräjäoikeudessa. Moiteaika on kuusi (6) kuukautta. Ota yhteyttä, mikäli tarvitset lisätietoja tai apua perinnönjakoon liittyvissä kysymyksissä. Pohjanmaan Lakipalvelu Oy palvelee kaikissa perintöasioissa.
Testamentti
Testamentin voi tehdä 18-vuotta täyttänyt henkilö tai nuorempikin, jos hän on tai on ollut naimisissa. Viisitoista vuotta täyttänyt saa tehdä testamentin omaisuudesta, jonka hän on itse ansainnut. Testamentti voidaan tehdä kuolinhetkellä elävän henkilön hyväksi tai tämän vastaisuudessa syntyvän lapsen hyväksi.
Testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä. Testamentti on päivättävä. Todistajien on todistettava testamentti nimikirjoituksillaan. Lisäksi heidän on merkittävä testamenttiin asuinpaikkansa ja ammattinsa. Todistajien tulee tietää, että asiakirja on testamentti, mutta testamentin tekijän ei tarvitse ilmoittaa tai näyttää heille sen sisältöä.
Testamentti voi olla pätemätön mm. seuraavista syistä:
- testamentintekijä ei ole ollut testamenttauskelpoinen
- testamenttia ei ole tehty säädetyssä muodossa
- testamentin tekemiseen on vaikuttanut mielisairaus tms.
- testamentintekijä on pakotettu tekemään testamentti
- joku on käyttänyt hyväksi testamentintekijän ymmärtämättömyyttä, tahdonheikkoutta, riippuvaista asemaa yms.
- testamentintekijä on vietelty petollisesti
Testamentin pätemättömyyden toteaminen edellyttää ns. moiteprosessia käräjäoikeudessa. Moitekanne on saatettava vireille kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksisaamisesta.
Testamentin tekijän kuoltua on testamentin saajan annettava testamentti tiedoksi perillisille. Tämä tapahtuu haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti ja heille on annettava oikeaksi todistettu jäljennös testamentista. Vainajan perillisillä on tämän jälkeen kuusi kuukautta aikaa aloittaa oikeudessa testamentin moiteprosessi.
Pohjanmaan Lakipalvelu Oy laatii erilaisia testamentteja. Jos haluat varmistua, että testamentti tulee laadittua asianmukaisesti, käänny puoleemme.
Perintö- ja lahjaverotus
Perhe- ja jäämistöoikeudellisissa asioissa kannattaa aina pohtia myös veroasioita. Perintöverojen määrään voi vaikuttaa monin eri tavoin. Eräs tapa on omaisuuden lahjoittaminen elinaikana perillisille. Perintöverojen määrään voidaan vaikuttaa myös perukirjaan merkittävillä ilmoituksilla lesken oikeuksien käytöstä sekä omaisuuden arvosta. Perinnöstä luopumisella voidaan myös eräissä tapauksissa vaikuttaa perintöveron määrään, jolloin perintö siirtyy suoraan seuraavalle sukupolvelle. Myös testamenttimääräyksillä sekä vakuutusjärjestelyillä voidaan vaikuttaa perintöveroihin.
Lakiasiaintoimisto Business-laki LBL Oy Oy neuvoo sinua myös perintöverosuunnittelussa.
Nämä sivut on tarkoitettu ainoastaan oikeudellisista asioista tiedottamiseen. Sivuilla esitettävät tiedot eivät ole oikeudellisia neuvoja. Emme vastaa toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai jätetty ryhtymättä näiden sivujen tietojen nojalla. Olemme pyrkineet varmistamaan tietojen paikkansapitävyyden mutta emme takaa, että tieto on virheetöntä, täydellistä tai ajantasaista. Lakimiehen vastuun edellyttämä toimeksianto edellyttää sopimusta asiakkaan ja Lakiasiaintoimisto Business-laki LBL Oy:n välillä.
