Omistuksenpidätysehto

Omistuksenpidätysehto tarkoittaa sitä, että omistusoikeus kaupan kohteeseen kuuluu niin kauan myyjälle kunnes koko kauppahinta on maksettu. Sekä kansallinen että kansainvälinen kauppalaki lähtee siitä, että tavaran omistusoikeus siirtyy normaalisti ostajalle hallinnan luovutuksen yhteydessä – ellei toisin sovita. Tämä tarkoittaa sitä, että ostaja saa tavaraan omistusoikeuden ja voi määrätä siitä, vaikka kauppahintaa ei olisikaan maksettu. Omistuksenpidätysehtoa käyttämällä voidaan omistusoikeuden siirtyminen estää kunnes koko kauppahinta on maksettu. Ehto sitoo niin ostajaa kuin ostajan velkojiakin. Omistuksenpidätysehdolla myytyä omaisuutta ei voi ulosmitata ostajan velasta eikä se kuuluu ostajan konkurssipesään, kunhan se täyttää tietyt minimiedellytykset. Omistuksenpidätysehtoa voidaan käyttää niin kiinteän kuin irtaimenkin omaisuuden kaupassa.

Kuinka ehto sovitaan ?

Omistuksenpidätysehtoa ei voi määrätä yksipuolisesti. Siten pelkkä merkintä esimerkiksi laskussa ei riitä. Ehdosta on syytä sopia nimenomaisesti päätettäessä muistakin kaupanehdoista. Sanamuoto voi olla esimerkiksi seuraavanlainen: ”Omistusoikeus kaupan kohteeseen kuuluu myyjälle kunnes koko kauppahinta on maksettu” tai ” It is agreed the Products delivered remain the Supplier´s property until comlete payment is received by the Supplier”

Jos omistuksenpidätysehdosta ei tehdä kirjallista sopimusta, on maininta siitä syytä tehdä tarjoukseen ja tilausvahvistukseen. Jos myyjällä on käytössään yleiset toimitusehdot, voidaan merkintä omistuksenpidätysehdosta tehdä myös niihin. Tällöin on kuitenkin huolehdittava siitä, että ostaja saa nämä ehdot käyttöönsä ennen kauppaa ja että ehtojen antamisen pystyy näyttämään toteen. Näin ollen erillinen kirjallinen sopimus omistuksenpidätyksestä tai sen sisällyttäminen omana kohtana allekirjoitettuun kauppasopimukseen on selkeämpi tapa kuin pelkkä viittaus yleisissä sopimusehdoissa. Syytä on siis korostaa sitä, että omistuksenpidätyksestä on sovittava ennen lopullisen kaupan syntymistä. Jälkikäteen ei myyjä voi parantaa asemaansa.

Konkurssitilanne

Konkurssilain 5 luvun 7 §:ssä on säännös tilanteista, joissa omistuksenpidätysehto on tehoton konkurssipesää kohtaan. Säännöksen mukaan omistuksenpidätysehto on tehoton, jos;

- ehdosta on sovittu vasta sen jälkeen kun omaisuuden hallinta on siirtynyt velalliselle

- velallisella on oikeus luovuttaa omaisuus edelleen

- velallisella on oikeus liittää omaisuus muuhun omaisuuteen siten, että liitettyjen kohteiden

  välille syntyy ainesosa- tai tarpeistosuhde

- velallisella on muutoin oikeus määrätä omaisuudesta omistajan tavoin.

Merkitystä ei ole sillä, onko velallinen ennen konkurssia käyttänyt hänelle kuuluvaa oikeutta edelleenluovutukseen tai muuhun sellaiseen toimeen. Sitomattomuuteen riittää että hänellä on oikeus sanotunlaiseen luovutukseen, liittämiseen tms. (Asianajaja Matti Nenonen: Konkurssipesän hoitaminen s. 90, Edita 2005).

Mikäli myyjä on omistuksenpidätysehtoon nojautuen saanut omaisuuden takaisin hallintaansa, ei konkurssipesä enää pääse puuttumaan asiaan, vaikka kyseessä olisikin esimerkiksi myytäväksi tarkoitettu tavara. (KKO 1981II 163).

Johtopäätöksiä

- Parhaiten omistuksenpidätysehto soveltuu sellaiseen tavaroiden kauppaan, jotka jäävät ostajan käyttöomaisuudeksi. Toisiin liitettävien esineiden kauppaan (ikkunat rakennukseen jne.) ei ehtoa kannata käyttää.

- Ehdon käytöstä on sovittava kaupanteon yhteydessä.

- Velallisille ei kannata antaa em. konkurssi lain 5 luvun 7 §:ssä mainittuja oikeuksia esineeseen (esim. oikeutta luovuttaa omaisuus eteenpäin).