( Lähde : Kauppalehti Extra / Finanssi 10.05.2004 )

Työnantaja voi joutua maksamaan palkollisten ulosottovelkoja

Työnantaja voi joutua maksamaan palkollistensa ulosottovelkoja. Näin käy, mikäli työnantaja ei noudata ulosottomiehen maksukieltoa, jonka mukaan työntekijän palkasta on pidätettävä ulosottomiehen vaatima osuus.

Jos maksukieltoa ei noudateta, ulosottomies voi periä tilittämättä jätetyn palkan maksajalta. Tarvittaessa voidaan myös ulosmitata palkanmaksajan omaisuutta tai tuloa.

 

Vireillä on tälläkin hetkellä kymmeniä tuhansia maksukieltoja. Äärimmäisen harvinaista kuitenkin on, että työnantaja joutuisi maksamaan työntekijöidensä ulosottovelkoja. Yksittäisiä tapauksia on tosin ollut, sanoo ulosottojohtaja Timo Heikkinen oikeusministeriöstä.

Mikäli työnantaja ei noudata palkan pidätysmääräystä, niin ulosottoviranomaiset muistuttavat asiasta nopeasti. Näin olen pidätysmäärät eivät pääse kohoamaan kovin suuriksi.

 

Työn teettäjälle maksukielto

Elinkeinonharjoittajan elinkeinotulosta voidaan lähtökohtaisesti ulosmitata yksi kuudesosa. Työn teettäjälle eli velallisen elinkeinotulon maksajalle voidaan antaa maksukielto.

Mitenkään harvinaista ei ole, että yrittäjä on ulosoton asiakas. Tarkkoja lukuja ei voi esittää, koska emme ole tilastoineet asiakkaitamme ammattiryhmittäin, sanoo ulosottojohtaja Heikkinen oikeusministeriöstä.

Harvinaista kuitenkin on se, että työn teettäjältä peritään yrittäjävelallisen ulosottovelkoja maksukiellon noudattamatta jättämisen vuoksi.

Elinkeinonharjoittajan toimeksiantajat vaihtelevat jatkuvasti, eivätkä ulosottomiehet voi mitenkään tietää, kenelle ja missä yrittäjä kulloinkin työskentelee. Yleensä velkoja perivällä avustavalla ulosottomiehellä on 500-600 asiakasta hoidettavanaan, joten yhden velallisen seuraamiseen ei ole aikaa.

Työn teettäjälle voidaan antaa maksukielto vain, jos yrittäjällä on yksi tai muutama iso säännöllinen asiakas, Heikkinen sanoo.

Yrittäjät kuitenkin maksavat ulosottovelkansa melko nopeasti, jotta he välttyisivät omaisuuden realisoinnilta.