Uusia tuulia riidattomien saatavien oikeudelliseen perintään?Nykyisin velkoja tarvitsee lähes poikkeuksetta käräjäoikeuden antaman tuomion saatavalleen, jotta kyseinen saatava olisi ulosottokelpoinen. Toisin sanoen ulosottoperusteeksi ei kelpaa yksityinen lasku, sopimus, velkakirja tai muu saatava, vaikka velallinen velkansa tunnustaisikin. Tällaiset riidattomat saatavat tulisi voida periä nopeasti ja tämän takia pyritään miettimään vaihtoehtoisia keinoja tällaisten saatavien saattamiseksi ulosottokelpoisiksi mahdollisimman helposti, halvasti ja nopeasti mutta kuitenkin velallisen oikeusturva säilyttäen. Ulosotto 2000 –toimikunnan mietinnössä (KM 1998:2) on esitelty kolme erilaista vaihtoehtoa, joista ensimmäinen perustuisi nykyiseen käräjäoikeuskäsittelyyn, mutta menettelyä kehitettäisiin niin, että em. tavoitteisiin päästäisiin. Toisen vaihtoehdon mukaan riidattomien saatavien käsittely tapahtuisi ulosottoviranomaisen toimesta, eli täytäntöönpanoviranomainen vahvistaisi saatavan itse ulosottokelpoiseksi. Tällaisessa "Ruotsin mallissa" velallinen voisi riitauttamalla saatavan siirtää asian käsittelyn käräjäoikeuteen.
Toimikunnan esittämistä vaihtoehdoista on kuitenkin ehdottomasti mielenkiintoisin kolmas vaihtoehto, jossa saatava voitaisiin saattaa ulosottokelpoiseksi täysin yksityisessä menettelyssä ilman viranomaisten myötävaikutusta. Tällaisessa "Norjan mallissa" saatavan ulosottokelpoisuus olisi sidottu velkojan tai esim. perintätoimiston määrämuotoiseen käsittelyyn, jossa velalliselle lähetetään sisällöltään säänneltyjä maksukehotuksia, joissa on tietty säännelty maksu- ja huomautusaika. Jos velallinen ei riitauta saatavaa viimeistään ulosottomenettelyssä, on velkojalla ulosottokelpoinen saatava määrämuotoisten perintätoimien jälkeen. Tällainen menettely alentaa kustannuksia ja on huomattavasti nopeampi kuin viranomaistoimintoinen käsittely. Oikeusministeriö on heinäkuussa 2000 asettanut työryhmän, jonka yhtenä tehtävänä on tutkia, onko olemassa sellaisia riidattomia saatavia, joiden osalta velallisen oikeusturva ei edellytä oikeuskäsittelyä. Ajatuksena on siis tutkia mahdollisuutta saattaa voimaan myös Suomessa edellä kuvatun kaltainen malli ainakin joissakin saatavatyypeissä. EU:n maksuviivedirektiivi edellyttää että velkoja voi saada saatavastaan täytäntöönpanokelpoisen tavallisesti 60 päivän kuluessa esim. haasteen jättämisestä. Vaikka Suomessa yksipuolisen tuomion saakin keskimäärin tässä ajassa, aiheuttaa vaatimus kuitenkin omalta osaltaan paineita löytää uusia, nopeutettuja keinoja, joilla velkoja voi saada riidattomasta saatavastaan täytäntöönpanokelpoisen.
|
|
|