Ulosottolain uudistaminen

Ulosotossa merkittäviä uudistuksia 1.3.2004 

Ulosottomenettelyä koskevat säännökset uudistettiin 1.3.2004 voimaan tulleella ulosottolain muutoksella. Samalla otettiin käyttöön ulosoton uusi valtakunnallinen tietojärjestelmä. Uudistuksessa korostetaan ulosoton asianmukaisuuden ja avoimuuden vaatimuksia. Menettelysäännöksiä on tarkennettu perusoikeuksien näkökulmasta. Tavoitteena on nykyaikaisiin ja hyväksyttäviin toimintaperiaatteisiin perustuva tehokas ulosotto.

Uusia ulosoton palveluja ovat mahdollisuus rekisteröidä saatava passiivirekisteriin odottamaan esimerkiksi mahdollisia veronpalautuksia sekä suppea ulosotto, jossa perintätoimet rajoittuvat palkkatulon, veronpalautuksen tai muun vastaavan, rekisteristä ilmenevän saatavan tai tulon ulosmittaukseen.

Uusi tietojärjestelmä tulee nopeuttamaan ulosottoa ja parantamaan mahdollisuuksia saada tietoa ulosotosta. Eräänä uutuutena on nimetystä henkilöstä saatava ulosottotodistus, josta ilmenevät hänen mahdolliset ulosottoasiansa kahdelta viimeiseltä vuodelta.

Ulosotto päättyy yleensä 15 vuodessa

Velkaa voidaan uuden lain mukaan periä yksityishenkilöltä ulosottotoimin 15 vuoden ajan. Jos velkojana on kuitenkin yksityishenkilö tai rikoksen johdosta vahinkoa kärsinyt asiassa, jossa on tuomittu vankeutta, määräaika on 20 vuotta. Määräaika lasketaan lopullisesta tuomiosta.

Uudistuksella on osittain taannehtiva vaikutus niin, että jos velkaa koskeva lopullinen tuomio on annettu ennen 1.3.1993, velka on perittävissä ulosotossa 1.3.2008 tai 1.3.2013 saakka määräajan pituudesta riippuen. Jos tuomio on annettu 1.3.1993 tai sen jälkeen, määräaika lasketaan lopullisen tuomion antopäivästä.

Uudet määräaikasäännökset koskevat yksityisoikeudellisia saatavia kuten asunto- ja muita pankkivelkoja. Määräaika koskee vain ulosottoa, ei velan vanhentumista. Ulosoton määräaikaisuudella ei ole vaikutusta esimerkiksi verojen tai muiden sellaisten maksujen perintään, jotka vanhenevat perintäaikaa lyhyemmässä määräajassa.

Ulosoton uudet palvelut

Uudistus tuo velkojalle uusia vaihtoehtoja ulosoton hakemisessa. Normaalin ulosottoperinnän sijasta velkoja voi halutessaan hakea suppeaa ulosottoa, jossa perintätoimet on rajoitettu eräistä rekistereistä ilmenevien tulolähteiden ja veronpalautusten ulosmittauksiin. Suppeassa ulosotossa ei ulosmitata omaisuutta, joka jouduttaisiin muuttamaan rahaksi. Ulosmittauksen ulkopuolelle suppeassa ulosotossa jäävät esimerkiksi kiinteistöt ja ajoneuvot.

Velkojalla on oikeus saada saatavansa merkityksi ns. passiiviasiaksi, jollei ulosotto tuota tulosta. Jos kaksi vuotta kestävän rekisteröinnin aikana tavataan velalliselle kuuluvaa omaisuutta, omaisuus ulosmitataan myös passiivisaatavan perimiseksi. Tällaista omaisuutta on esimerkiksi veronpalautus.

Ulosottorekisteristä saa pyynnöstä todistuksen velallisesta

Tietojen antaminen ulosottoasiakirjoista yhdenmukaistuu. Tietojärjestelmästä voidaan jokaiselle halukkaalle tulostaa hänen nimeämäänsä henkilöä koskeva todistus, josta ilmenee keskeisiä, julkisia tietoja tämän ulosottoasioista yksityisyyden suojaa loukkaamatta. Todistus sisältää mm. asianosasten nimet, tiedon hakijan saatavasta ja hänelle tilitetystä rahamäärästä, velallisen varattomuudesta kertovan estetodistuksen päivämäärän mutta ei hänen henkilötunnustaan ja osoitettaan. Tiedot annetaan yleensä kahden vuoden ajalta. Todistuksen pyytäjät rekisteröidään tietojärjestelmään ja velallinen saa halutessaan tiedon siitä, kenelle häntä koskeva todistus on annettu.

Hallituksen esityksen käsittelyyn liittyvät asiakirjat löytyvät eduskunnan sivuilta asian tunnuksella (HE 216/2001) kohdasta Asiat ja asiakirjat – Asian käsittelyvaiheet.

Saat lisätietoa ulosotosta myös suoraan Oikeusministeriön sivuilta, jonne pääset tästä.